Nekala 010 420 4422    Lielahti 010 420 4421
Valitse sivu

Monipuoliseksi ja taitavaksi kiipeilijäksi circuitien avulla

14 05 2021 | Ajankohtaista, Uutiset

Kiipeilijä: Kalliokiipeilijästä monipuoliseksi urheilijaksi.

Historiallisesti klassinen kiipeilijä on usein nähty langanlaihana, uhkarohkeana ja rautaiset sormivoimat omaavana kalliokiipeilijänä. Kiipeilyharrastuksen ja sisäkiipeilyn yleistyessä tästä klassisesta kiipeilijästä on pikkuhiljaa muokkaantunut monipuolinen ja koko kehoa käyttävä urheilija. Erityisesti kiipeilykisoja seuratessa voi nähdä selkeän eron kiipeilyn tyylin muutoksessa viimeisen 20 vuoden aikana.

Yhdellä reitillä ei voida haastaa kiipeilijän kaikkia ominaisuuksia, jolloin tarvitaan useamman reitin kokonaisuus. Tätä reittikokonaisuutta sanotaan circuitiksi ja sen kiipeämällä pyritään takaamaan että kiipeilijä pääsee kehittämään kaikkia tärkeitä kiipeilijän ominaisuuksia.

Lielahden circuiteissa nämä reittien kiipeilijää haastavat ominaisuudet on jaettu kymmeneen eri kategoriaan: 1. voima, 2. tekniikka, 3. kompleksisuus, 4. tasapaino, 5. työntäminen, 6. sormekkuus, 7. core-intensiivisyys, 8. koordinaatio, 9. liikkuvuus ja 10. jalkatyöskentely. On hyvä muistaa että yhdellä reitillä tarvitaan aina useampia näistä ominaisuuksista, ja toisaalta nämä ominaisuudet voitaisiin jakaa vieläkin yksityiskohtaisempiin osa-alueisiin.

 

TK:n circuitit pähkinänkuoressa

Lielahdessa on kolme eritasoista circuitia: keltainen, sininen, oranssi, ja lisäksi erillinen kisa-circuit. Circuitit pitävät sisällään suunnilleen samantasoisia mutta tyyliltään erilaisia reittejä. Kiipeilyn eri osa-alueet on jaettu kymmeneen pääalueeseen, jotka löydät selityksineen tästä infotaulusta. Vaikeudeltaan keltainen circuit sijoittuu 5–6A -tasolle, sininen 6A–6B+ -tasolle ja oranssi 6B+–7A -tasolle. Kisa-circuitin reiteissä keskitytään enemmän liikkeeseen kuin vaikeustasoon. Kisa-circuitin reitit voivatkin olla mitä tahansa 6A–8A väliltä ja tyyliltään koordinaatio-painotteisia (kohta 8.).

 

1. Voimallinen

Voimallinen reitti vaatii erityisesti vahvoja ylävartalon lihaksia. Usein voimalliset reitit sijaitsevat päällekaatuvalla seinäprofiililla, jossa sormivoimien lisäksi rinta-, olkapää-, hauis- ja kyynärvarren lihakset ovat jatkuvan jännityksen alaisena. Voimallinen reitti vaatii usein myös core-intensiivisyyttä (kohta 7.) ja normaalin jalkaterän sijaan käytetään usein jalkahookkia helpottamaan ylävartaloon kohdistunutta jännitystä.

 

2. Tekninen

Tekniset reitit haastavat kiipeilijän liikevalikoimaa ja ongelmanratkaisukykyä. Vaikka jokainen kiipeilyn liike vaatii tekniikkaa, erityisen tekniset reitit vaativat usein oivaltamista miten jostain reitin kohdasta päästään eteenpäin. Lisäksi kiipeilijän pitää oppia kyseinen liike ja pystyä suorittamaan se seinällä. Teknisten reittien ratkaiseminen helpottuu kokemuksen myötä ja usein hyvän liikkuvuuden (kohta 9.) omaavat kiipeilijät hallitsevat teknisemmänkin kiipeilyn taidon.

 

3. Kompleksinen

Kompleksiset reitit ovat hyvin vaikealukuisia ja vaativat usein monta yritystä ja erehdystä ennen kuin palaset alkavat loksahdella kohdilleen. Kompleksiset reitit korostuvat erityisesti ulko kiipeilyssä, jossa luontoäiti on ripotellut kiven täyteen hämyotteita (vai sittenkin mahdollisuuksia?), jolloin kiipeilijän on kokeiltava monta kertaa reittiä ennen kuin tietää, miten siitä helpoiten pääsee ylös. Tällaisilla reiteillä yhteistyö ja keskustelu muiden kiipeilytovereiden kanssa parantaa omaa kiipeilyä eniten ns. betaa jakamalla.

 

4. Tasapaino

Tasapainoa vaativat reitit sisältävät huolellista asennonhallintaa, ja liikkeet tapahtuvat herkkien painonsiirtojen avulla. Hyvän tasapainon omaava kiipeilijä osaa hakea kengän kärjellä juuri oikean kohdan missä seisoa, ja pitää painopisteen lähellä seinää. Tasapainoon liittyvät myös termit ladonovi-efekti ja laybackkäily. Näissä kehon tasapaino on melko kaoottisessa tilassa, mutta vahvoilla käsillä, tarkoilla jaloilla ja erityisesti keskivartalon lihaksilla (kohta 7.) saadaan voimavektorit tilanteeseen, jossa kiipeilijä säilyttää tasapainon ja pysyy seinällä.

 

5. Työntäminen

Työntämistä vaativat reitit haastavat käsien ja ylävartalon työntäviä lihaksia kuten ojentajia, olkapäitä ja rintalihaksia. Kiipeilyssä yleinen työntöliike on manttelointi, jossa viimeisessä liikkeessä reittiä kiivettäessä käsi ojentuu suoraksi ja auttaa työntäen kiipeilijää kiven tai muodon päälle. Monissa pitkissä käden liikkeissä alempi käsi auttaa liikkeen loppuvaiheessa työntämällä. Työntöliikkeisiin törmää myös paikoissa, joissa kiivettävä muoto on hyvin 3D-luontoinen, kuten chimneyssä (iso halkeama), kulmamuodoissa tai seinässä, jossa on paljon ulkonevia muotoja.

 

 

6. Sormekas

Sormekas reitti vaatii erityisesti vahvoja sormia ja krimppi-voimaa, joita kokeneemmat kiipeilijät tykkäävät harjoittaa erilaisilla sormilaudoilla. Monesti sormekkaat reitit ovat myös hämäävän teknisiä (kohta 2.), ja pienillä parannuksilla kehon asentoihin ja jalkojen työskentelyyn saadaan kevennettyä sormille kohdistuvaa rasitusta huomattavasti. Liian sormekkailta tuntuvien reittien kohdalla kannattaakin ensimmäiseksi pohtia kiipeilyteknisiä parannuksia ja vasta sen jälkeen miettiä keinoja parantaa sormivoimaa.

 

7. Core-intensiivinen

Core-intensiivisissä reiteissä haastetaan koko lihasketjua varpaista sormenpäihin ja erityisesti lihasketjun yhteistyötä. Core-lihakset helposti mielletään pelkästään näyttäviin vatsalihaksiin, mutta kiipeilyssä voimia pitää siirtää kontaktipisteistä (sormet ja varpaat) käyttämällä kaikkia kehon lihaksia ja erityisesti suurimpia lihasryhmiä kuten jalkojen ja selän lihaksia. Core-intensiiviset reitit mielletään ehkä enemmän jyrkkien profiilien ominaisuudeksi. Kuitenkin usein pystyllä kiivettäessä huomaa, että koko kroppaa joutuu jännittämään pysyäkseen seinällä.

 

8. Koordinaatio

Koordinaatio-reiteissä on tyypillistä nopeahkot toisiaan seuraavat käsien ja jalkojen liikesarjat. Liikesarjoissa on tärkeää nopea reagointi näköaistin antamaan palautteeseen ja liikkeen oppiminen lihashermotuksen avulla. Paras oppimismetodi koordinaatio-liikkeisiin onkin suuri toistojen määrä. Koordinaatiota vaativat reitit ovat nousseet suosioon erityisesti kisakiipeilyssä, jossa näyttävimmät liikkeet alkavat näyttää jo telinevoimistelun liikesarjoilta.

 

9. Liikkuvuus

Liikkuvuutta vaativat reitit ovat siitä mystisiä, että niitä on vaikea tunnistaa ja helposti kuvittelee reittiä liian vaikeaksi. Liikkuvuusominaisuudet ovat kuitenkin läsnä lähes joka reitissä, ja esimerkiksi tasapainon (kohta 4.) säilyttäminen seinällä vaatii usein hyvää liikkuvuutta. Hyvä liikkuvuus on kiipeilijän vahvimpia työkaluja, ja se monipuolistaa liikevalikoimaa, tekee liikkeistä helpompia, ehkäisee vammoja ja paljon muuta.

 

10. Jalkatyöskentely

Tarkkoja jalkoja vaaditaan pääasiassa reiteillä, joissa on hyvin pienet tai hyvin liukkaat jalkaotteet. Pieniin jalkkiksiin jalka laitetaan hitaasti ja rauhallisesti, jotta siihen saa mahdollisimman hyvin painoa. Jalkaote voi olla myös hieman vaikeassa kohdassa, jolloin hyvästä coresta on hyötyä (kohta 7.). Toisaalta jalkaote voi olla esimerkiksi koko muodon pinta, jolloin haasteeksi tulee maksimoida kiipeilykengän ja muodon muodostama kitka. Kiipeilijän pitää myös tietää paljonko huonoille jalkaotteille voi laittaa painoa ennen kuin kitka katoaa. Jalkatyöskentely on läsnä joka reitillä, ja se on ehkä liikkuvuuden (kohta 9.) kanssa laimilyödyimpiä kiipeilyä kehittäviä osa-alueita.

Olemme pikkuhiljaa kehittäneet meille TK:n oman Circuitin. Merkitsemme circuitit värillisillä kylteillä, joista löytyy myös reitin teema (1.-10.). Ohjeet ja circuit-reittien sijainnin löydät Circuit-infotaululta. Tervetuloa ratkomaan circuitteja Lielahteen!

 

 

Teksti: Kalle, mukana myös Tommi, Piritta, Emma

Kuvat: Rami Valonen, Lielahdessa 2019 järjestetyistä Boulder SM-kisoista

Seuraa meitä

Categories